Maalaistalo Sipilä-aitta-1800-luku-historia-vanhan-ajan-maalaistalon-tunnelmaa

Maalaistalo Sipilän tarinoita historiasta

– Voit edelleen kokea vanhan ajan maalaistalon tunnelmaa

Historiallisen ajan uudisasukkaiden tila – monialaista yrittämistä

Maalaistalo Sipilä on saanut nimensä maatilasta, mutta sen syntytarinasta ei ole tarkempaa tietoa. Sen sijaan syntyhistoriasta tietävät vanhat kartat kertoa jotain. Sipilän maarekisterinumero on 2 Wenettekemänrannan maarekisterikylässä. Siitä paljastuu, että sopiva tilan ja asutuksen paikka näissä suotuisissa mikroilmastollisissa olosuhteissa on ollut jo kauan.

Pieksämäen vedenjakajaseudulla oli nimittäin asuttu jo tuhansia vuosia ennen Sipilän maatilaa. Oletettavaa on, että kun Pieksämäen seutu säilytti asutuksen ilmaston viilentyessä parituhatta vuotta sitten, alkoi hämäläisten ja karjalaisten erämiesheimojen kausi. Aikojen kuluessa kivikauden väestö, Lapin kansa, sulautui tai siirtyi uuden asutuksen tieltä pohjoisemmaksi. Syntyneestä sekaheimosta alettiin käyttää jossain vaiheessa nimitystä savolaiset.

Pieksämäen läntisenkin laidan asutus toi mukanaan kaskisavujen tuoksun. Usein etelästä saapunut, savolaiseksi nimitetty kaskenpolttaja asutti mäet viimeistään 1500-luvulla, ja tarvitsi runsaasti tilaa ympärilleen. Maantieteellisesti laajalle ulottuva Pieksämäen seutu siirtyi historialliseen aikaan.

Rehua, ruokaa ja aineksia kankaisiin

Todennäköistä on, että Sipilän maatilan rajat olivat nykyisiä huomattavasti laajempia. Kaikki perustui omavaraisuuteen ja raskaisiin maatöihin, vaikkakin ainakin 1930-1970-luvulta tilan tiedetään myös käyneen erilaista kauppaa: maidolla, lehmien siemennyksellä, ehkä hiukan omenilla ja viljallakin ja ainakin telehvoonin / sentraalisantran palveluita mahdollistamalla.

Laajemmille pinta-aloille tilan havumetsistä raivatut pellot tarjosivat myöhemmin enemmän rehu- ja kasvatustilaa ihmisten ja monenlaisten eläinten tarpeisiin. Pelloilla tiedetään ainakin kasvatetun heinää (hevoset, lehmät, lampaat), ruista (ruisjauhoa ihmisille ja hevosille), ohraa (eläinten rehuksi, olueksi), kauraa (hevosille) ja pellavaa (aitan terassilla on mm. pellavaloukku). Laitumilla on kasvatettu ainakin lampaita – lieneekö tilaan aiemmin kuulut Lammaskalliokin saanut näistä laiduneläimistä nimensä?

Maatalous hiljenee

1970-luvun alussa tilaa kohtasi suuri onnettomuus. Myös karjaa laidunnettiin todellakin Lammaskallion ja Isosaaren läheisillä alueilla. Myös rautatie kulkee kovin lähellä, ja kerran koko kesälaitumella ollut lehmälauma meni Jyväskylän junan alle…Sen jälkeen tilan jo kunnioitetussa iässä olleet isäntä ja emäntä päättivät olla hankkimatta uutta lypsykarjaa. Tilalla ei nimittäin juurikaan ollut koneita. Vanhempia koneita ja työvälineitä on kuitenkin nähtävillä eri puolilla tilaa.

1970-luvun jälkeen Maalaistalo Sipilässä viljeltiin perunaa ja harjoitettiin metsätaloutta. Järven rannoille syntyi vapaa-ajanasutusta. Iso- ja Pienisaari saivat uusia asukkaita 1970-ja 2000-luvuilla. Vaikka pellot ovat vähentyneet, niitä on pitkään viljellyt sama perhe kylän toiselta kolkalta.

Hirret kun puhua taitaisivat…

Tilan nykyinen päärakennus on valmistunut 1922, mutta rakennuttajasta ei ole varmaa tietoa, sillä kauppakirjat ovat kadonneet. Osa hirsistä on kuitenkin vanhempia – ajan tyypilliseen tapaan ne varmasti kierrätetty aiemmasta talosta. Luultavaa on, että ylä- ja alapuutarhat on perustettu talon rakentamisen jälkeen, ja arvelujen mukaan asialla on ollut ammattilaishortonomi.

Pihapiirin vanhimpia rakennuksia ovat aitta 1880-luvulta ja kivinavetta, jonka ikää ei tiedetä. Navettaa on muokattu ja suurennettu vuosien varrella. Uudempia rakennuksia ovat pihasauna, grillikatos ja maakellari, joka on yhä myös käytössä.

Aitasta ja talosta opin tielle

Aittavanhus sen sijaan oli käytössä jo silloin, kun Venetmäen kyläkoulu aloitti toimintansa 1908 Sipilän talossa. Koulu rakennettiin vuonna 1913 naapuritilalle, mutta vuoden 1927 palon jälkeen koulu siirtyi rautatieaseman lähistölle. Viimeisimmän kansakoulun osoite on Venetmäentie 360, ja rakennus on peräisin 1950-luvulta.

Riihi koko kylän iloksi

Riihi on ollut maatilan olennaisimpia rakennuksia jo kauan: Sipilän riihi sijaitsi 2000-luvun alkuun asti pellon reunassa, näköetäisyydellä päärakennuksesta. Venetmäen kyläaktiivit pyysivät edelliseltä omistajalta luvan siirtää riihen nähtävyydeksi maamiesseuran talolle, lähelle Venetmäen asemaa. Sipilän riihi on tiettävästi parhaimmassa kunnossa ikäisistään, ja siirto onnistui hyvin hirsi hirreltä purettuna. Vain vanha kivikiuas jäi pellon laitaan muistuttamaan siitä.

Riiheen tehtiin uudella paikallaan uusi lattia. Siellä pidetään joskus kesäisin esityksiä. Alkuperäinen riihen tuoksukin kulki mukana uuteen paikkaan. Kyläyhdistykseltä kysymällä pääsee tutustumaan myös sisään.

Asko Hankilanojan paikannimistötutkimuksista selviää, että asutus Venetmäen kylässä juuri Venettekemä- ja Pyhäjärvi-järvien rannoilla on hyvin vanhaa. Seuraavassa yrityksiä ymmärtää nimien alkuperää:

Vânâs, fânâs (saamea) = vene, murteellisena veneh (Vienassa: Venehjärvi); varhaiskantasuomi: veneš
Venetekemä / Pyhäjärveltä ollut ikiaikainen veneitten vetotaipale Vanajalle eli toiseen vesistöön. Järvien väliltä löytyy yhä Taipaleenkangas.
–t- nimien keskus on ollut Laatokan luoteisrannikolla, vanhalla karjalaisalueella. Sieltä tyyppi on levinnyt Itä-Kannakselle, Etelä-Savoon ja muualllekin. Ilmeisesti kuitenkin samantyyppisiä nimiä on syntynyt vanhastaan siellä täällä koko maassa, esim. Mouhijärven Venetmäki. Kalajoella Venetjoki (Viljo Nissilä). Paikannimityyppi (Säynätsalo, Kotkatjärvi) on hyvin vanha.

Uudet omistajat kunnostavat paikkoja 2000-luvulle sekä tv:stä tutuksi

1970-luvun lopulta eteenpäin Maalaistalo Sipilä on ollut ennen kaikkea vapaa-ajan käytössä. Pelloilla on osittain viljelty perunaa, mutta osa on ollut kylän viljelijän vuokraamana jo aiemmin.

1980-luvulla tila sai kesäisin vanhan emännän, mummon, asukkaakseen, jonka luona vierailtiin usein. Vuonna 2005 tilan pienennyttyä pinta-alaltaan se siirtyi nykyisten omistajiensa hoitoon. Jo vuonna 2007 tehtiin mittava kunnostusurakka, jossa taloon saatiin nykyaikaiset mukavuudet.

Kesästä 2020 alkaen maatila on tullut tutuksi Nelosen FarmiSuomi-ohjelman kuvauspaikkana.